Teräsmuseon vallankumous: Brandenburgin tulevaisuus teollisuuden merkin alla!
Völklinger Hütte mallina Brandenburg an der Havelin teollisuusmuseon uudelleensuuntaamiseen: kulttuuri kohtaa teknologian.

Teräsmuseon vallankumous: Brandenburgin tulevaisuus teollisuuden merkin alla!
Brandenburg an der Havel on historiallisesti vakiinnuttanut asemansa teräskaupungina. Tämän tekee selväksi siellä sijaitseva teollisuusmuseo, jossa on viimeinen jäljellä oleva Siemens-Martin-uuni Euroopassa ja joka oli aikoinaan DDR:n suurin terästehdas. Museo on lähes 30 vuoden ajan muistellut alueen teräshistoriaa sekä muita tärkeitä aloja, kuten tekstiiliteollisuutta, ajoneuvojen rakentamista, lentokoneiden rakentamista ja lelujen valmistusta, jotka vaikuttivat merkittävästi kaupungin kehitykseen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Huolimatta museon sulkemisesta korjaustöiden vuoksi, teollisuus on edelleen keskeinen kaupunkikehityksen pilari, jota on edistettävä kaupungin kulttuuriperinnön ja identiteetin säilyttämiseksi.
Paikallislehdistössä toimittajalle osoitetun kirjeen mukaan vetoomus teollisuusmuseon radikaaliin uudelleensuuntaamiseen kuuluu äänekkäästi. Vaaditaan, että museota ei enää pidetä klassikkomuseona, vaan kulttuurisen ja teknisen muutoksen majakkana. Tämä innovatiivinen visio pyrkii muodostamaan teollisuusmuseosta hybridimallin, joka toimii tiedekeskuksena, luovana kampuksena ja elämyslavana. Tulevaisuudessa sen ei tulisi olla vain alueellisesti juurtunutta, vaan myös kansallisesti näkyvää ja eurooppalaista verkostoitua.
Tulevaisuuden visioita ja haasteita
Aloittajien kunnianhimoinen tavoite on tehdä museosta Brandenburg an der Havelin tunnistuspiste, jonka tavoitemäärä on 100 000 kävijää vuodessa. Tämän vision toteuttaminen edellyttää kuitenkin 40 000 euron taloudellisten avustusten lisäystä, jota pidetään riittämättömänä. Myös museon kannattajapiiriä tulisi laajentaa. Vertailun vuoksi museon rahavarat kasvoivat 120 000 eurosta 189 000 euroon vuosina 2015-2023, mutta ilman merkittäviä muutoksia tarjontaan.
Völklingenin ruukki, jota pidetään Unescon maailmanperintökohteena ja on ainoa teollistumisesta täysin säilynyt ruukki, mainitaan esimerkkinä onnistuneesta muutoksesta teollisuushistoriassa. Vastaavaa kehitystä tulisi etsiä myös Brandenburg an der Havelin teollisuusmuseosta, jotta se voisi vastata muuttuvan ajan haasteisiin ja korostaa teollisuuden merkitystä kaupungin tulevaisuudelle.
Vertailu muihin museoihin
Brandenburg an der Havelin teollisuusmuseo on osa terästä ja teollisuutta käsittelevien tärkeiden museoiden verkostoa. Tämä on osa sitä Herrenwykin teollisuusmuseon historian työpaja, joka käsittelee Lyypekin masuunitehtaan ja sen työntekijöiden historiaa sekä tätä Itä-Baijerin kaivos- ja teollisuusmuseo, joka käsittelee Ylä-Pfalzin teollisuushistoriaa.
On myös lukuisia muita instituutioita, jotka dokumentoivat teräksen integraation ja teollisuushistorian kulttuurista merkitystä. Eli esim. B. että Dortmundin Hoesch-museo, joka käsittelee terästeollisuuden roolia Ruhrin alueella sekä tätä LWL-museo Henrichshütte, joka tarjoaa oivalluksia teräksen ja raudan teolliseen historiaan.
Brandenburg an der Havelin teollisuusmuseon haasteet ja mahdollisuudet ovat monimutkaisia. Suunniteltu uudelleenjärjestely voisi toimia paitsi tulevaisuuden koulutuksen paikkana, myös kestävänä inspiraation lähteenä vuoden 2040 jälkeen. Museon tulevan kehittämisen konseptin esittäneen CDU-parlamenttiryhmän sitoutuminen korostaa tämän vision merkitystä ja potentiaalia kaupungille.