Tiukat tuomiot: GDPR-hyppely oikeudessa – mitä tämä tarkoittaa hakijoille?

Tiukat tuomiot: GDPR-hyppely oikeudessa – mitä tämä tarkoittaa hakijoille?

Liittovaltion työtuomioistuin (BAG) hylkäsi 5. kesäkuuta 2025 antamallaan tuomiolla selvästi "GDPR-hyppelyn" ilmiön. Tämä on uusi liiketoimintakäytäntö osana hakuprosessia, jonka kautta hakijat, joilla ei ole vakavaa kiinnostusta tehtävään, näkevät, voivatko he nostaa kanteita yrityksiä vastaan. Asiantuntijat ovat jo kutsuneet tämän asian kantajaa, joka tunnetaan lukuisista yleisen tasa-arvolain (AGG) mukaisista korvausmenettelyistä. Tämä käytäntö voisi nyt ulottua yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR), koska AGG-hoppingin tapaan hakijat yrittävät myös hyödyntää työnantajien väitettyä tietosuojalainsäädäntöä.

BAG-päätöksen ytimessä on havainto, että valintaprosessissa tehdyt virheet, joiden väitettiin rikkovan GDPR:ää, eivät johda työttömyyden aiheuttamiin vahingoihin. Tuomioistuin teki myös selväksi, että vahingot, jotka johtuvat sopimattoman hakijan työllistymättömyydestä, eivät yleensä ole GDPR:n artiklan 82 I mukaisia ​​vahingonkorvausvaatimuksia. Vireillä oleva kysymys korostaa vaikeuksia, joita työnantajilla on nykyään suojautuakseen tällaisilta vaateilta.

Tietosuojahyppelyn haasteet

AGG-hyppelyn kaltainen tietosuoja-hopping-ilmiö asettaa yrityksille uusia haasteita. Työpaikkaa hakevat hakijat käyttävät laillista oikeuttaan saada tietoa ja vahingonkorvausvaatimuksia epäonnistuneen hakemuksen jälkeen esittääkseen mahdollisia syrjintäsyytteitä. Näitä ovat esimerkiksi joukkohakemukset ja standardoitujen asiakirjojen tai epärealististen tehtävien hakeminen. Näillä taktiikoilla pyritään tunnistamaan työpaikkailmoitukset, joissa on mahdollista syrjintää.

Yritykset vastaavat tähän käyttäytymiseen kehittämällä strategioita hyökkäyspinnan minimoimiseksi. Näitä ovat työpaikkailmoitusten vähentäminen ja standardisoitujen hylkäyslomakkeiden käyttö, kun taas työtuomioistuimet tunnustavat nyt AGG-hyppelyn lain väärinkäytöksi. Tällaisissa tapauksissa työnantajan on todistettava, että hakemusta ei ole tehty aidosta intressistä.

Oikeudelliset vaikutukset

Mielenkiintoinen esimerkki tämän ongelman oikeudellisista seurauksista tapahtui jo vuonna 2023: Hakija pyysi tietoja käsitellyistä tiedoista hakemuksen yhteydessä vuodelta 2017. Yrityksen ei vastannut ajoissa, hakija haki vahingonkorvausta ja sai 750 euron korvauksen viivästyneestä tiedosta. Tämä kehitys osoittaa, että yritysten tulee ottaa tietopyynnöt vakavasti ja vastata ripeästi vahingonkorvausvaatimusten välttämiseksi.

Toinen tärkeä näkökohta ovat oikeudelliset kiistat, jotka liittyvät tietojen hankkimisen hyväksyttävyyteen. Esimerkiksi Hammin alueellinen työtuomioistuin päätti yhdessä asiassa, että yleisesti saatavilla olevien lähteiden käyttäminen tiedon hankkimiseen on laillista, jos vastaaja haluaa esittää todisteita mahdollisesta lain väärinkäytöstä. Epäselvää on kuitenkin, miten tietosuoja-arviointi kehittyy tulevaisuudessa ja voiko liittovaltion työtuomioistuin olla tässä asiassa toisin.

Nämä tietosuojahyppelyä ja AGG-hyppelyä ympäröivät konstellaatiot herättävät tärkeitä sosiaalisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Ne korostavat, että yritysten on toisaalta noudatettava sovellettavia tietosuojasäännöksiä ja toisaalta varmistettava oikeudenmukainen ja avoin hakuprosessi.

Saat lisätietoja ja syvempiä näkemyksiä aiheesta käymällä artikkeleissa beck.de, rbl-arbeitsrecht.de ja datenschutz-notizen.de vierailla.