Viimeiset myllyt Ahrweilerissä: Käsityö kriisissä!

Viimeiset myllyt Ahrweilerissä: Käsityö kriisissä!

Saksan myllypäivä pidettiin 9.6.2025 ja kiinnitti huomiota myllyjen perinteisiin käsityöhön. Tapahtuman keskeinen paikka oli Brohltalissa sijaitseva Schweppenburgmühle, Ahrweilerin alueen viimeinen tuotantotehdas. Rainer Mosen, neljäs tehdasta johtanut sukupolvi, kertoi intohimostaan ​​ja jyrsinnän tuomista haasteista tänä päivänä. Schweppenburgmühlellä on vaikuttava historia; se on ollut alueella 650 vuotta ja käyttää vesivoimalaitosta, joka on myös ollut toiminnassa siitä lähtien. Yli 100 vuotta vanha vesipyörä on halkaisijaltaan lähes seitsemän metriä ja se voi toimittaa telamyllyille jopa 40 hevosvoimaa.

Tehdas koostuu viidestä kerroksesta, joissa on erilaisia ​​työvaiheita. Alemmalla alueella jauhot jauhetaan Brohlbachin voimalla, kun taas ylemmät kerrokset on omistettu seulomiseen, pakkaamiseen ja myyntiin - kaikki perinteisessä käsityössä. Mosen korostaa tiivistä yhteyttä alueellisiin maanviljelijöihin, leipureihin ja yksityisasiakkaisiin. Hän kertoo, että monet hänen asiakkaistaan ​​huomaavat, että jauhot ovat huomattavasti parempia kuin supermarketista saatavat jauhot.

Miller-ammatin haasteet

Huolimatta Schweppenburgmühlen onnistuneesta käsityöstä, Mosen näkee tilanteen kriittisemmäksi kuin koskaan. Artesaanileipureiden määrän väheneminen alueella on hälyttävää: yli 30:stä nyt vain viiteen. Myös myllykauppa on kriisissä kaikkialla Saksassa – 1950-luvun 14 500 myllystä on enää noin 500 jäljellä. Mosen vetoaa yhteiskuntaan suojelemaan käsityötä, sillä myllyn työprofiili on yhä uhattuna erityisesti suurten teollisuustehtaiden ja halpojen leipomomarkkinoiden vaikutuksesta.

Rheinland-Pfalzin paikallisten haasteiden rinnalla baijerilainen myllymestari Rudolf Sagberger on myös kiinnostunut käsityön tulevaisuudesta. Baijerissa on tällä hetkellä noin 60 suurempaa myllyä, mikä on jyrkkä lasku verrattuna lähes tuhanteen myllyyn vuonna 1910. Sagberger on toiminut Ellermühlessä vuodesta 1992 ja Bartmühlessä vuodesta 2018. Myllyillään hän toimittaa Landshutin kaupungille ja lähiseudulle jauhoja, joiden laboratoriossa hän pitää erittäin tärkeänä tuotteensa laatua.

Mosenin tavoin Sagberger taistelee myllykauppaa rasittavia poliittisia olosuhteita, kuten korkeita energian hintoja ja byrokraattisia vaatimuksia vastaan. Nykyään myllyn työ vaatii enemmän kuin koskaan teknistä ymmärrystä sekä kaupallista ajattelua ja organisointikykyä. Sagberger on uransa alusta lähtien kouluttanut vain vähän myllyjä ja arvostelee harjoittelijoiden määrän vähenemistä alalla. Aikaisempina vuosina koulutusta oli 60 vuodessa, mutta nykyään luku on laskussa.

Molemmat myllymestarit osoittavat, että valtavista haasteista ja tuhansien yritysten taantumisesta huolimatta myllyn käsityö on säilyttämisen arvoista. Henkilökohtainen sitoutumisesi ja läheinen yhteytesi alueellisiin tuotteisiin ovat avain tämän perinteisen käsityön tulevaisuuteen.