Beckingen sijoittaa 1,66 miljoonaa euroa valoisaan kylän tulevaisuuteen!

Beckingen sijoittaa 1,66 miljoonaa euroa valoisaan kylän tulevaisuuteen!

Beckingenin kunta saa kylän kehittämiseen avustuksia noin 1,66 miljoonaa euroa. Nämä varat on tarkoitus sijoittaa erityisesti erilaisiin rakennushankkeisiin kaupunkikuvan ja kyläyhteisön elämänlaadun parantamiseksi. Ympäristöministeri Petra Berg korostaa, että tyhjien kiinteistöjen uudelleensuunnittelu ei vaikuta pelkästään ulkonäköön, vaan myös vahvistaa yhteisön kykyä sietää ilmastonmuutoksia. Sisäministeri Reinhold Jost lisää, että hankkeilla on suuri merkitys kyläyhteisölle, koska ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Varat tulevat "Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta" (maaseuturahasto) ja Saarlandin varoista. Erityisen huomionarvoinen on "cappuccino-periaate", jonka avulla sisäministeriö nostaa apurahat jopa 90 prosenttiin, mikä tarkoittaa merkittävää kuntatalouden taakkaa.

Suunnitellut projektit yksityiskohtaisesti

Annetut varat sijoitetaan seuraaviin hankkeisiin:

• Sanierung der Valentinuskapelle in Düppenweiler:
  – Gesamtkosten: 92.709,33 Euro.
  – Umweltministerium: 65% (60.261,06 Euro).
  – Innenministerium: 23.177,34 Euro.
  – Eigenanteil der Gemeinde: ca. 9.270,94 Euro.
• Abriss und Neugestaltung von zwei maroden Bauwerken in der Wendelinusstraße in Saarfels:
  – Gesamtkosten: 502.583,06 Euro.
  – Umweltministerium: 75% (376.937,30 Euro).
  – Innenministerium: 75.387,46 Euro (Aufstockung auf 90%).
  – Eigenanteil der Kommune: 50.258,30 Euro.
• Abriss und Neugestaltung eines Gebäudes in der Reimsbacher Straße in Reimsbach:
  – Gesamtkosten: 1.356.264,76 Euro.
  – Umweltministerium: 400.000,00 Euro.
  – Innenministerium: 727.126,76 Euro (inkl. Aufstockung und Bedarfszuweisung).
  – Eigenanteil der Gemeinde: 229.138,00 Euro.

Nämä toimenpiteet ovat osa laajempaa Beckingenin kylän kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa infrastruktuuria ja parantaa asukkaiden elämänlaatua.

Lisäksi on mielenkiintoista kurkistaa rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi Uuden-Seelannin pääkaupunkiin Wellingtoniin, jossa suosittu sosiaalinen kohtauspaikka Kaksi harmaata tunnetaan monipuolisesta runsaista brunsseistaan ​​ja rentouttavista lounaistaan. Paikka muuttuu iltaisin vilkkaaksi töiden jälkeiseksi hotspotiksi, joka tarjoaa valikoiman jaettavia ruokia ja huolellisesti kuratoidun viinilistan.

Yhteys tällaisten sosiaalisten kohtaamispaikkojen ja yhteisön kehityksen välillä voi osoittaa, kuinka tärkeitä yhteisötilat ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja elämänlaadun kannalta kylässä. Tämä on toinen ulottuvuus, jota ei pidä unohtaa Beckingenin kaltaisissa projekteissa.