Huomio hyönteisten ystävät: Aasian kovakuoriaiset valloittavat luonnon!
Lue lisää aasialaisten leppäkerttujen ja sienten välisestä vuorovaikutuksesta, ajankohtaisista havainnoista ja luonnon trendeistä.

Huomio hyönteisten ystävät: Aasian kovakuoriaiset valloittavat luonnon!
Hollannin luonnossa voidaan havaita kiehtovia eläinten ja kasvien välisiä suhteita. Erityistä huomiota kiinnitetään Boletenzwartlijfjeen, pieneen kovakuoriaiseen, joka elää symbioosissa erilaisten sienten kanssa. Tiedot osoitteesta Omroep Brabant kertovat löydöstä, jossa kovakuoriaiset löydettiin sienien läheisyydestä - erityisesti schwevel- ja koivusienistä. Näillä kovakuoriaisilla on musta-oranssi väritys, ja niiden enimmäiskoko on vain 8 mm. Heidän koko elämäntapansa tapahtuu sienissä: aikuiset kovakuoriaiset syövät sientä, kun taas niiden toukat kaivautuvat sellun läpi.
Mielenkiintoisen symbioosin vahvistavat Hélène Felixin löydöt lähellä Tilburgia, missä hän löysi kovakuoriaiset eräänlaisesta sienestä.
Aziatic Lieveheersbeestje: invasiivinen tulokas
Toinen huomionarvoinen hyönteinen, jonka merkitys Hollannissa viime vuosina on kasvanut, on aasialainen lieveheersbeestje (Harmonia axyridis). Tämä hyönteinen oli alun perin kotoisin Japanista ja Kiinasta, ja se tuotiin Eurooppaan vuonna 1996 käytettäväksi kasvihuoneissa kirvoja vastaan. Tämä laji havaittiin ensimmäisen kerran luonnossa Alankomaissa vuonna 2002, vaikka asiantuntijat olettivat alun perin, että se ei selviä talvesta. Kerfdier huomautti.
Mielenkiintoista on, että Aasian Lieveheersbeestje on sittemmin levinnyt laajalle ja on nyt yksi yleisimmistä puutarhojen lajeista. Se ei kuitenkaan ole kotoperäinen kovakuoriainen ja voi mahdollisesti muodostaa uhan kotoperäisille lajeille. Tämä aggressiivinen laji on suurempi kuin alkuperäiset kovakuoriaiset ja voi syödä noin 65 kirvoja päivässä, mikä tekee siitä tehokkaan mutta mahdollisesti haitallisen hyönteisen.
Vuorovaikutusten merkitys ekosysteemeissä
Aasialaisen Lieveheersbeestjen syömiskäyttäytymiseen ei kuulu vain kirvojen syöminen, vaan myös kannibalismi, koska kovakuoriaisen toukat syövät muita toukkia. Näillä käytännöillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia Alankomaiden hyönteispopulaatioiden koostumukseen, ja ne ovat selvä merkki tämän lajin jatkuvasta hyökkäyksestä.
Näiden kovakuoriaislajien tutkimisen lisäksi kiinnostaa myös muiden hyönteisten esiintyminen. Luonnonystävä huomasi musta-keltaisen hyttysen, joka tunnistettiin Driebandtijgeriksi, ja myös bromikärpäsiä (Pollenia spec.) koskeviin tiedusteluihin vastattiin. Osana tätä luonnonhistoriallista vaihtoa käy selväksi, kuinka tärkeää on tarkkailla ja ymmärtää eri lajien ja niiden elinympäristöjen välisiä vuorovaikutuksia.
Lopuksi Rinus Mesman kertoi nähneensä nuoren vinkin, jonka ulkonäkö on tyypillinen naaraille, lukuun ottamatta urosten silmiinpistäviä värejä ja kuvioita. Tällaiset havainnot rikastuttavat tietoa villieläimistä ja ilmentävät elämän monimuotoisuutta hollantilaisissa puutarhoissa.